Muutama sana koulukiusaamisesta

22.03.2024

Koulukiusaaminen on tällä viikolla noussut Rautjärvellä puheenaiheeksi ja siksi haluan itsekin lausua siitä muutaman sanasen ja nostan tässä tekstissä kolmen vuoden takaisen blogitekstini takaisin pinnalle.


TURVALLINEN KOULU ON JOKAISEN OPPILAAN PERUSOIKEUS

Kirjoitettu alunperin 27.2.2021, päivitetty 22.3.2023


Turvallinen koulu kuuluu kaikille, siksi kouluväkivalta ja koulukiusaaminen on saatava lopetettua sekä peruskoulussa kuin myös toisen asteen oppilaitoksissakin. Kouluväkivalta ja -kiusaaminen jättää aina jäljen ihmiseen. Jäljen, joka seuraa usein aikuisuuteen asti ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat esimerkiksi syrjäytymistä sekä lisäävät erilaisten mielenterveysongelmien riskiä, kuten masennuksen ja ahdistuksen riskiä.

On tärkeää, että kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot menevät poliisin ja muiden asiaa hoitavien viranomaisten tietoon. Lainvastaiset teot voivat täyttää esimerkiksi seuraavien rikoksien tunnusmerkit: yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja pahoinpitely. On tärkeää, ettei yksikään pahoinpitely jää ilmoittamatta poliisille. Kouluaikana tapahtuva pahoinpitely ei ole yhtään sallittavampi kuin vapaa-ajalla tapahtuva pahoinpitely. Kiusaamista tapahtuu paljon myös verkossa. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen, identiteettivarkaus, tekijänoikeusrikos, tietoliikenteen häirintä, tietomurto, viestintäsalaisuuden loukkaus, petos ja datavahingonteko.

"Tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa on arviolta yksi tai kaksi lasta, joita kiusataan. Kiusattujen lisäksi kouluissa on lukuisia oppilaita, jotka joko itse kiusaavat, seuraavat kiusaamista sivusta tai pelkäävät tulevansa kiusatuiksi. Jo pelko kiusatuksi tulemisesta voi heikentää oppilaiden viihtymistä koulussa." -Mannerheimin Lastensuojeluliitto
"Tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa on arviolta yksi tai kaksi lasta, joita kiusataan. Kiusattujen lisäksi kouluissa on lukuisia oppilaita, jotka joko itse kiusaavat, seuraavat kiusaamista sivusta tai pelkäävät tulevansa kiusatuiksi. Jo pelko kiusatuksi tulemisesta voi heikentää oppilaiden viihtymistä koulussa." -Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kuinka ennaltaehkäisemme koulukiusaamista?

Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan vaikuttaminen ei ole aina helppoa, mutta sen vuoksi sitä ei saa jättää tekemättä. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat mielestäni kouluväkivallan ja -kiusaamisen kitkemisessä tärkeimmät palikat. Nuorisotyön tuominen kouluihin on yksi keino vaikuttaa. Nuorisotyö voi tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin menetelmiä, joilla yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn.

Nuorisotyön menetelmillä ja toimintamalleilla voi olla tärkeä rooli myös sitouttavan kouluyhteisön toteutuksessa. Nuorisotyön ja opetuksen resursseista tulee siis huolehtia, jotta oppilailla on tulevaisuudessa turvallinen kouluympäristö.

Ennaltaehkäisy alkaa kuitenkin jo ennen kouluikää. Laadukas varhaiskasvatus joka tukee lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä on myös suuressa roolissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ennaltaehkäisytyössä. Siksi varhaiskasvatuksen laadun panostukset eivät koskaan valu hukkaan.

Jos ennaltaehkäisy pettää, on oltava tarpeeksi toimivat keinot kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen sekä selkeä ymmärrys siitä, mitkä ovat lainvastaisia tekoja. Selkeissä lainvastaissa teoissa, kuten pahoinpitelyissä tai varkauksissa, tulee ottaa välittömästi yhteyttä poliisiin. Etelä-Karjalassa toimii lainvastaisten tekojen työryhmä, joka koostuu kuntien eri viranomaisista sekä Ekhvan, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja poliisin edustajista. Tämä työryhmä käsittelee kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Osan tapauksista käsittelee myös ns. vintiötyöryhmä, johon kuuluvat nuorten oikeusedustaja, kuraattori ja poliisi. Kokemukset Etelä-Karjalan mallista ovat erittäin lupaavia, sillä yksikään viime vuonna väkivaltaan koulussa syyllistynyt ei uusinut tekoaan siihen puuttumisen jälkeen. Tämä vaatii kuitenkin aina sen, että teoista ilmoitetaan.

Aikuinen, oletko miettinyt myös omaa käytöstäsi ja omia sanojasi?
Aikuinen, oletko miettinyt myös omaa käytöstäsi ja omia sanojasi?


Aikuinen, millaisen mallin annat nuorelle somessa?

En malta olla tökkimättä muurahaispesää ja pohtia myös ihan meidän jokaisen aikuisen vastuuta kiusaamisessa ja sen ennaltaehkäisyssä. Millaisen mallin Sinä annat nuorille esimerkiksi somessa? Mielestäni on jopa hieman tekopyhää vaatia lapsia ja nuoria lopettamaan kiusaaminen, jos samaan aikaan me aikuiset syyllistymme itse tähän todellisuudessa tai virtuaalimaailmassa. Lapset oppivat mallioppimisen avulla, halusimme sitä tai emme. Voimme opettaa lapsillemme hyviä ja positiivisia tapoja tai vaihtoehtoisesti opettaa heille jotain aivan muuta. 

Sosiaalisessa mediassa on helppo kirjoittaa, mutta helppo syyllistyä myös rikokseen. Toisesta pahaa puhuminen netissä on kiusaamista, joka voi johtaa pahimmillaan rikokseen.Vihapuhe tai kunnianloukkaus on yhtä vakava asia myös sosiaalisessa mediassa, siksi on syytä pohtia mitä kirjoittaa ja käydä pelisääntöjä myös nuorten kanssa läpi.
Sosiaalisessa mediassa on helppo kirjoittaa, mutta helppo syyllistyä myös rikokseen. Toisesta pahaa puhuminen netissä on kiusaamista, joka voi johtaa pahimmillaan rikokseen.Vihapuhe tai kunnianloukkaus on yhtä vakava asia myös sosiaalisessa mediassa, siksi on syytä pohtia mitä kirjoittaa ja käydä pelisääntöjä myös nuorten kanssa läpi.